Kategoria(t): Expat-elämä

Etsit terveysasemaa ja päädyt poliisilaitokselle – asioiden hoitamisesta vieraassa maassa

Toisen vuoden alku samassa maassa on ollut mukavan leppoista eloa. Kaupungilla osaa kulkea, moni asia on tuttu ja kokeneempana asujana osaa vähän neuvoa muitakin.

Tänään muistin taas millaista asioiden hoito vieraassa massa ja kulttuurissa on, kun suuntasimme 1-veen kanssa 40 km päähän hankkimaan hänelle korttia julkisten terveyspalveluiden piiriin. Julkista teveydenhuoltoa kehutaan paljon ja 25 euroa maksavan kortin hommaamalla pääsee ilmaisten palveluiden piiriin. Lähdimme siis navigaattorin ohjeistamana ajamaan halki aavikon Dohan ulkopuolelle. Etsimme terveysasemaa, ja ensimmäisellä portilla meille kerrottiin ystävällisesti olevamme poliisilaitoksella. Suuren rakennuskompleksin sisällä luovimme lasten ensiavun läpi oikealle puolelle taloa, jossa meidät (minut ja tyttölapseni) ohjattiin kahden eri tiskin kautta miesten odotustilaan. Kaksi eri virkailijaa toi heti Sofialle suklaata.

”Madam, kortteja myönnetään vaan klo 12-14 välillä”, kertoi ystävällinen mies päätiskin viereisellä nimettömällä pikkutiskillä, jonne meidät ohjattiin. Kello oli 9 ja olimme ajaneet 40 kilometrin päähän. Onneksi söpö vaalea pikkutyttö sai virkailijan heltymään ja hän lupasi tehdä meille alustavat paperit valmiiksi. Voisimme sitten tulla huomenna ne hakemaan sieltä samasta paikasta ja viedä kolmanteen paikkaan kaupungin toiselle puolelle, josta itse kortit saisi. Insallah. Hieman epäselväksi jäi, miksi yhdessä paikassa käynti ei riitä. Mutta en sitä kyllä odottanutkaan, sen verran muistan paperiasia-reissuista viime vuodelta.

Samalla selvisi, että 3 km päässä meiltä sijaitseva terveysasema ei palvele meitä, vaan meidän tulisi siis asioida tuolla huitsin kuusessa. Tovottavasti tämä ei ole viimeinen tieto, sillä ajomatka sairaiden lasten kanssa ei houkuttele.

Taitaa voittaa julkinen terveydenhuolto meidät 1-0 ja tutkailemme taas tuttujen, lähempänä sijaitsevien yksityisten klinikoiden tarjontaa. Mutta yksi ainakin täällä pätevä vinkki asioiden hoitoon muistui taas mieleen: ota aina joku söpö lapsi mukaan. Sillä saa paljon anteeksi, ehkä jonkun erivapauden ja varmasti suklaata, jotka voi itse sitten salaa syödä. Vuokraamme omiamme sopivaan hintaan!

Mainokset

Tekijä:

Viisihenkinen perheemme asuu tekosaaristossa aavikolla, jossa sade on lämpöä eksoottisempaa. Löydät minut Facebookista nimellä qatarinauringonalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s