Kategoria(t): Meidän perhe

Lapsiperhepostaus


Vuorossa on kulttuuristen kohtaamisten sijaan pidempi ”mitä meille kuuluu” -postaus lapsiperheen arjesta. Mikäli sinua ei kiinnosta miten täällä keitetetään puuroa ja nenät vuotaa, tervetuloa korkealentoisempien kulttuurinkuvausten pariin taas myöhemmin!

 ”Miten teidän arki sujuu, miten viihdytte” on yleisin kysymys ystäviltä ja perheeltä. Kiitos, hyvää ja hyvin! Arkea eletään täälläkin vaikkakin ilman ruskaa ja kurahousuja. Tyypillisenä arkipäivänä Sampsa herää puuronkeittoon ennen kuutta ja puoli seitsemältä he jo Kasperin kanssa hurauttavat kohti koulua, jossa oppitunnit alkavat kello 7.30. 

Me muut heräämme usein heille vilkuttamaan tai viimeistään heti oven kolahdettua. Nooa on aikainen lintu, ja Sofia innostuneena uusista liikkumistaidosta herää yleensä 5.30-6.30 välillä kääntyilemään ja ryömimään. Konttauskaan ei ole kaukana kuten asennosta näkyy.


Silmät auki saatuamme me kotimiehet ja -naiset yleensä puuhastelemme kotona ja lähdemme asioille tai uusien kavereiden kanssa uimaan tai leikkimään. Lämpötiloja ei vieläkään voi kutsua viileämmiksi (38 astetta edelleen) mikä on yhä rajoittanut ulkoilua päiväsaikaan ja tarjonnut hyvän syyn viettää aamupäiviä läheisellä uima-altaalla ja leikkihuoneella. 


Nyt jo sentään sietää kävellä ja scoottailla parinkymmenen minuutin matkan sinne tai asioille, eikä aina tarvitse mennä uberilla. Uber on halpa ja taksipalveluista luotettavin ja sillä ollaan ajeltu paljon auringon paahteessa. Uber vilahtelee tämän tästä Nooan leikeissä.” Mä tilaan uberin. Voi ei, kuski ajaa väärään paikkaan.”

Kuumuus on täällä jotain täysin uudenlaista. Aavikolla asuessa sen ei pitäisi tulla yllätyksenä mutta armoton paahde ilman varjopaikkoja yllättää aina uudelleen. Varsinkaan Sofian kanssa se ei ole leikin asia.

Iltapäivällä Kasper saapuu koulukyydillä kotiin puoli kahden aikaan ja loppupäivä ennen Sampsan tuloa töistä menee usein kotona leikeissä ja ruoanlaitossa. Illalla auringon laskettua on hyvä aika ulkoilla ja käydä vaikka ihanalla lähirannalla. Viikonloppuisin on aikaa tutkia kaupunkia laajemmin. Ekassa kuvasssa olemme islamilaisen museon MIA:n puistossa ja toisessa Aspire Parkissa.


Nooalla on tiistaisin oma harrastus, liikuntakerho Monkeynastics eli tutummin apinakerho. Se on  hänen mielestään vähintään kouluun rinnastettava aktiviteetti (30 min kerran viikossa) ja selvästi hänelle tärkeä oma juttu. Hienosti poika siellä kiikkuu täysin englanninkielisen ryhmän mukana. Nooan aurinkoisuus sopii hyvin tänne lämmön maahan ja hän on lapsia halailevien filippiinomyyjien suosikki. 

Miten sitten minä viihdyn? Kotiäidin arki on monin tavoin samanlaista ruuanlaittoa ja vaipanvaihtoa kun Suomessa, mutta ystävälliset ihmiset, uudet kulmat ja ihmettelyn aiheet tekevät siitä kovin kiehtovaa. Pitkän tauon jälkeen olemme taas ulkomailla! Toistaiseksi uusi näyttäytyy vaan jännittävänä ja positiivisena. Onneksemme meillä on uusia kavereita eikä yksinäisyydestä tarvi kärsiä. Kiitos kuuman ulkoilman ja sisätilojen kylmän ilmastoinnin, räkää saa pyyhkiä kaikilta vuoron perään mutta pahemmilta sairasteluilta olemme säästyneet. Eikä se kurahousuttomuus ole hetkeäkään harmittanut! Toistaiseksi siis kaikki hyvin auringon alla. 

Mainokset

Tekijä:

Viisihenkinen perheemme asuu tekosaaristossa aavikolla, jossa sade on lämpöä eksoottisempaa. Löydät blogin ja yhteystiedot Facebookista nimellä qatarinauringonalla.

5 vastausta artikkeliin “Lapsiperhepostaus

  1. Kiitos Heidi taas värikkäästä blogistasi; totta kai meitä täällä koti-Suomessa kiinnostaa mitä teille kuuluu ja mitä te siellä teette, vaikka kuinka olisi kyse arkisimmistakin asioista. Näiden nuorten miesten tekemiset ja kommentit ovat olleet tosi hauskoja. Uskon, että teillä ekstrovertteinä ihmisinä löytyy seuraa ja tulee koko ajan uusia tuttavuuksia niin kuin pitääkin. Ja se ”sandaalikeli” joka päivä on Sampsan ja Kasperin haaveena nyt toteutunut… Ja vielä reilut kaksi viikkoa 😌😊☺️😎

  2. Kun luin tekstiäsi palasin vuosien taakse Kiinan ja Indonesian arkipäivien tapahtumiin. ..vaikka maat ovat kaukana toisistaan ja kulttuurit täysin erilaisia olet nuoruutesi maisemassa. Joskin kun vertaan itseäni äitinä on pakko todeta että olet Heidi jalostuneempi versio ..kasvatus on tuottanut tulosta.

    1. Täällä on hyvin aasialaista joten olen monet kerrat palannut Indonesian muistoihin. On myös hauska lapsia seuratessaan muistella miten itse asiat koki tai näki. Jalostuneemmasta äitiydestä en kyllä tiedä!

  3. Tykkään – tai ennemminkin kateellinen tervehdys työmaalta marraskuun ankeasta arjesta. Juuri paikallinen aviisi ilmoitti, että renkaanvaihtosuma täyttää jalkakäytävät pääkaupunkiseudulla. Mieluummin kesätossut (siis ne sandaalit) kuin talvitassut (nastarenkaat).

    1. Kiva kuulla susta Tytti! Säästä en kyllä valita. En ole marraskuun suurin fani minäkään. Työmaan touhua aina välillä kaiholla ajattelen. Ehkä joku voisi meilissä valottaa vähän sitäkin puolta?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s